Live to tell the tale

03-01-2009 20:36 Тексты Indica

Nukkuu kedolla

Ootko nähnyt, nähnyt kuinka puista lehdet vanhenee?
Ne tuuleen antautuu ja ilman armoilla leijailee
Aikansa
vapaana syntyy ja kuolee
Syntyy ja kuolee
Kuolleena vasta voi tuntea maan

Turhaan tuijotin tulevaa, aina etsin kauempaa
Kun ei kukaan vastausta öitä valvomalla saa
Vain uudestaan taivaani syttyy ja sammuu
Syttyy ja sammuu
Nähdä voin vasta kun nään kannen taa
Syttyy ja sammuu
Syttyy ja sammuu
Ymmärrän vasta kun nään kaiken taa

Ja kuka nukkuu kedolla
saa kultahiekkaa silmiinsä
Ei näe vanhaa, tulevaa
Vaan aina kukoistaa

Taivaani syttyy ja sammuu
Syttyy ja sammuu
Nähdä voin vasta kun nään kannen taa
Syttyy ja sammuu
Syttyy ja sammuu
Ymmärrän vasta kun nään kaiken taa

Pahan tarha

Annatko anteeksi, eilen oli pakko mennä taas
Luulin on sen aidan takana todellinen maa
Oisin sen kanssasi jakanut kyllä myöhemmin
Mutta aita on aina ensin ylitettävä yksin

Ja juoksin harhaan, mutta polun vain löytää ken kokeilee
Kuin kesän varsaa mua kaatavat kivet maa heittelee
Jos pahan tarhaan minä vangiksi joudun pian pakenen
Anteeksi armaat, mutta totuuden näkee vain ken antaa katseen vaeltaa

Kerroit, ken sokeena juoksee niin kaiken kadottaa
Silti anna mun mennä mä hetken vain tahdon taivaltaa
Sieluuni karttoja piirtää ja mennä merten taa
Sillä kerran, vain kerran, nuo niityt minulle kukoistaa

Ja juoksin harhaan, mutta polun vain löytää ken kokeilee
Kuin kesän varsaa mua kaatavat kivet, maa heittelee
Jos pahan tarhaan minä vangiksi joudun pian pakenen
Anteeksi armaat, mutta totuuden näkee vain ken antaa katseen vaeltaa

Helmet

Tuijotat mua silmiin
vaan et sisään nää
Pääse et edemmäs kylmää veräjää
Et löydä saliin, jossa juhlat pidettiin
Nauroivat salaa
kun sinä vannoit ikinä, vannoin ikinä
pois en lähde, pois et lähde

Tuijotan sua silmiin
Ei, en ketään nää
Vain ikävä viiltää vihaa pidempään
Voisitko tulla myöhemmin uudestaan?
Mä lupaan nähdä
sut vielä niin kuin oletkin, pyhän kuvastin
Annan olla, niin vain olla
Kun kiven katkeraan nauhaan
jatkoksi laitat ,niin usko,
hämärästä
jos astut valoon,
niin kilpaa
helmien kanssa kivet kiiltää kadotetut

Vuorien taa

Käveleekö kenkäs, vaikka jalat jarruttaa
Kohti kylmää kylää, jossa vapaus vallan saa?
Aavehuudot korviin kaikuu pyytää seuraamaan
Uskallatko nousta kohti vuorta kulkemaan?

Tiedän tietä huipulle oot salaa katsellut
Viettelyksen vilpillistä suolaa janonnut
Tuijottanut tummaa kohtaa kartan kuluneen
Unissasi kuullut laulun vuorten neitsyeen:

Vuorien taa käy kulkemaan
Askelten taa jää musta maa

Paljain jaloin astuu ilman immet hunnuissaan
Tuuli tarraa riepottelee helmaa hohtavaa
Kavaluus on piilossa kauneuden takana
Kuule kuinka synninsiskot laulaa kuorossa:

Vuorien taa käy kulkemaan
Askelten taa jää musta maa

Etkö tunne kaltaistasi onnen etsijä?
Petturi ei pelostansa pääse ikinä
Tiedän kuinka helposti mielen saa lankeemaan
Tiedän kuinka lumota voi sielut laulullaan

Vuorien taa käy kulkemaan
Askelten taa jää musta maa

Valehtelen

Minne värit meiltä haalistui?
Minne kauniit muistot hautautui?
Sanat alkoi tehdä vankilaa
rakkaus hiljaa kuolemaa

Valehtelen, jos väitän
olevani hänen, vain häntä varten
Valehtelen, kun puhun
Siksi olen useimmiten hiljaa

Vielä yhden kerran hymyilen
kai tää on ilta viimeinen
Lämpö haihtuu ilta-aurinkoon
Käännyn pois ja yksin tiellä oon

Valehtelen, jos väitän
olevani hänen, vain häntä varten
Valehtelen, kun puhun
Siksi olen useimmiten hiljaa

Ikuinen virta

Mun vuodet vähenee
ne ilmaan ohenee
kuin savu taivaaseen

Mun jälkeeni ei jää
kai mitään kestävää
pois kaikki häviää

Mä hiekkalinnan teen
se vaipuu paikoilleen
ei kestä huomiseen

On turha rakentaa
polkua jatkuvaa
jos kaikki katoaa

Entä jos elämän ikuinen virta
katkeaa kuin lahonnut silta
Entä jos eksyn matkalla laivaan
voinko mä rakentaa tuhkasta taivaan?

Ainoa varma on vain tämä hetki
Heikolla jäällä käy sieluni retki
Anteeksi Luoja, rauhaasi vaivaan
voinko mä rakentaa tuhkasta taivaani?

Sä säästät lippaaseen
rahat käytät korkoineen
kai taloon kiviseen

Vaan miksi uskot niin
jos sulle pedattiin
vain sänky sammaliin

Entä jos elämän ikuinen virta
katkeaa kuin lahonnut silta
Entä jos eksyn matkalla laivaan
voinko mä rakentaa tuhkasta taivaan?

Ainoa varma on vain tämä hetki
Heikolla jäällä käy sieluni retki
Anteeksi Luoja, rauhaasi vaivaan
voinko mä rakentaa tuhkasta taivaani?

Surusilmä

Tulinuolina tuntee
pilkan hän selässään
Pettyneenä pois kulkee
nauru jälkeensä jää

Lujaa rintaansa vasten
sydän lyö sirpaleiksi särkyessään
Leikki ihmisen lasten
jälleen saa nöyrtymään

Portit linnansa sulkee
muurit on suojanaan
Kierreportaita kulkee
torniinsa korkeaan

Yksin ylhäältä katsoo
kun valot yön taivaan alla tanssivat taas
Niiden luokse niin tahtoo
eroon varjoista maan
pakoon pahuutta maan

Surusilmä on vaiti, ei liiku
muiden tahtiin ei keinunsa kiiku
Surusilmä jo valmiiksi tietää
mitä vielä saa sietää

Kun ei ymmärrä ahdasta mieltä
ventovieraiden viekasta kieltä
Yksin ulvoa saa suden lailla
sielu sielua vailla

Äänen kuulee hän yössä
ovelleen kiiruhtaa
Lento tähtienvyössä
toiveen vois toteuttaa

Sydän lyömästä lakkaa
Kuka lie oven takana odottaa?
Tuuli vain siellä hakkaa
oksia ikkunaan

Surusilmä on vaiti, ei liiku
muiden tahtiin ei keinunsa kiiku
Surusilmä jo valmiiksi tietää
mitä vielä saa sietää

Kun ei ymmärrä ahdasta mieltä
ventovieraiden viekasta kieltä
Yksin ulvoa saa suden lailla
sielu sielua vailla

Entä jos sinä tyhjällä tiellä
hänet näät, sua vastaan käy siellä
Silmät nuo katsoo sun sisimpääsi
niitä katsotko, käännätkö pääsi?

Surusilmä on vaiti, ei liiku
muiden tahtiin ei keinunsa kiiku
Surusilmä jo valmiiksi tietää
mitä vielä saa sietää

Kun ei ymmärrä ahdasta mieltä
ventovieraiden viekasta kieltä
Yksin ulvoa saa suden lailla
sielu sielua vailla

Ihmisen lento

Mä katson liekkiin kynttilän
ja käsiäni lämmitän
Kun sitä tuijottamaan jään
sun kasvot edessäni nään

"Sä et mua enää surra saa
sun täytyy elää uskaltaa
Ja kääntää sivu seuraavaan
oppia luopumaan"

Kun liian nopea on ihmisen lento
kuin sudenkorento niin hauras ja hento
Ja liian nopeasti aika voi viedä
nyt lennä ja riennä vain hetki on jäljellä

Kun kivitarhaa kävelen
haudalta halki katujen
Lupaatko mua seurata
varjella ihmisvirrassa?

"Jos tänään suru saartaa sua
oot joskus rakastanut mua
En siksi turhaan elänyt
Irti siis päästä nyt"

Kun liian nopea on ihmisen lento
kuin sudenkorento niin hauras ja hento
Ja liian nopeasti aika voi viedä
nyt lennä ja riennä vain hetki on jäljellä

Vain välähdys on elämä
vain säde valomeressä
Sammuva tähti taivaalla
mustan yön vankina

Ulkona

Toiset niin ylpeinä polkuaan käy
Sä kompastut lankoihin joita ei näy
Taas vanhat ympyrät, pääse et pois
Oot haaveillut millaista muualla ois

Kuiskivat jälkeesi: Voi onneton
ei paikkaansa löydä
Taas ulkona on

Vaan kukaan ei sua paremmin
osaasi tee
Ken katsoo säälivin silmin
vain vanhenee
Ja kukaan ei palaa takaisin
Sitten kun meet
kannathan ylväänä hymyillen sun seppeleen

Inhoten katsovat kun unta näät
Sun suuntaasi kääntyvät säälien päät
Hullu nukkuu tiellämme, viekää se pois
Kai langennut piilossaan harhailla vois

Kuiskivat jälkeesi: Voi onneton
ei paikkaansa löydä
Taas ulkona on

Vaan kukaan ei sua paremmin
osaasi tee
Ken katsoo säälivin silmin
vain vanhenee
Ja kukaan ei palaa takaisin
Sitten kun meet
kannathan ylväänä hymyillen sun seppeleen

Straight and arrow

Roads getting narrow
With snakes in the shadow
And the shade where you sleep
Is form by the gallows
Where a man with an arrow
Was hung by the shallow

Little boys, little boys little boys
Who became what they feared

Who would have thought
That the ones who spoke of trust
Would come to betray us
Who would have sought
Love from those who prayed for peace
While sowing hatred's seed

Who would have fought
For a land where blood flows still
It blocks each each river
Who would have sons
Knowing all the orphans
They would soon deliver

Kneel beside me
In this field of memory
Don't become those you fear
Don't kill what you've been

'Cause the straight and arrow
And snakes in the shadow
And the shade where you sleep
Is form by the gallows
Where a man with an arrow
Was hung by the shallow

Little boys, little boys, little boys
Who became what they fear

You should have known
That the snakes were
Figments of your imagination
You should have shown
That the roads and gallows
Were your own creation

Kneel beside me
There's no time to worry
The sound that you hear
It comes from your ear

'Cause the road is narrow
With snakes in the shadow
And the shade where you sleep
Is form by the gallows
Where a man with an arrow
Was hung by the shallow

Little boys, little boys, little boys
There's a choice

The straight and arrow
And snakes in the shadow
And the shade where you sleep
Is form by the gallows
Where a man with an arrow
Was hung by the shallow

Little boys and their toys, little boys
Who became what they fear

Kneel beside me
In this sea of memory
Don't you see what I see?
You're the man that you fear

When the road is narrow
With snakes in the shadow
And the shade where you sleep
Is form by the gallows
Where a man with an arrow
Was hung by the shallow

What's the point?

When the road is narrow
With snakes in the shadow
And the shade where you sleep
Is form by the gallows
Where a man with an arrow
Was hung by the shallow

Little boys, little boys
There's a choice, there's a choice

When the road is narrow
With snakes in the shadow
And the shade where you sleep
Is form by the gallows
Where a man with an arrow
Was hung by the shallow

Little boys, little boys, little boys
Don't became what you fear!

Pyromaani

Pyromaani päiväkirjaansa enää kirjoittaa
Se on turhaa, kun sivut myöhemmin poltetaan
Vaikka tahtoisi, ei koskaan hän pysty muuttumaan
Kun ei mitään tilalle vanhan rakkauden saa

Tuli syttyy uudestaan
Unelmaa ei voi muut ymmärtää

Se on hänelle kauneinta päällä maan
Kun tulet tanssii
Voi unohtaa

Joku toinen odottaa maailmanloppua tai humalaa
Joku unilääkkeitä nielee vaan
Makuullaan odottaa kunnes

Vajoaa jälleen uneen
Kauneimpaan todellisuuteen

Palvoo yön jumalaa
Joka kantaa sitä valtikkaa
Jolla pystyy hetkessä muuttumaan
Ei menneisyyttä tarvi kantaa mukanaan

Joku lausuu kauniita sanoja
Maalaten pilville enkelin kasvoja
Vaikka katkeruus repii sydäntä
Kun on tullut aika lähteä

Vaan ei tullutkaan valkosiipinen enkeli hakemaan
Hei mikä odottaa
Vaan ei tullutkaan mies mustassa viitassa hakemaan

Joutui yksin lähtemään
Ei tiennyt itsekään
Mikä määränpää, vai onko mitään
Kuka pelastaa, vai onko mustaa vaan

Mä luulen, tänne kuulu en
Toisenlaisesta haaveilen
Siks mä teen kauniimman maailman
Uniini katoan
Kuka tietää, mikä on todellinen

Jotkut sanoo,että mä pakenen
Kun ikkunat ja ovet lukitsen
Mutta mä teen uuden maailman
Entistä kauniimman
Minä tiedän
Se on todellinen

Sanoja

Kuinka on vaikea luovuttaa
Sanoa kiitos ja poistua
Me puhumme vain tulevaisuudesta
Kun pelkkä tyhjyys on ympärillä
Vieläkö sen voi korjata
Saada sammuneeseen hehkua
Minä hymyilen aina enemmän
Kun tunnen tyhjyyden ympärillä

Vielä kannanko haaveita haudatusta
Vielä luuletko, kaipaa vain korjasta
Alla päivien uinuu

Olen koittanut ymmärtää
Kuinka lopulta kaiken menettää
Ja vain tuntea kiitollisuutta
Vaikka tahtoisin olla muualla
Onko aina kauniimpaa
Se mitä ei voi saavuttaa
Nyt vain kaipuu iltani värittää
Kun huomaan tyhjyyden ympärillä

Vielä kannanko haaveita haudatusta
Vielä luuletko, kaipaa vain korjasta
Alla päivien uinuu

Vielä annanko sieluni eiliselle
Miksi rakentaa alttari lupauksille
Sanoja meille vain jää

Vielä annanko sieluni eiliselle
Sakset jos päästän tanssimaan paperille
Sanoja edes ei jää

In passing

Little sister,
Playing hide and seek
Even though mama told you I’m really gone
If you miss me
Sneak a peek at my diary
Or read the peek-a-boo sky that lights the night
I’ll say this once:

Light up the night,
stardust!
When it hurts inside
read all the signs
Follow
It´s okay to feel down
and just remember
that nothing´s made to last
I know you´re sad
That too will pass, that too will pass
In passing,

Little sister
Ignore local news
Papers come from trees we’ll never climb
What a joke!
They made me look so sad
That bad bad lake’s okay; it washed my hair
And the waves said:

Light up the night,
stardust!
When it hurts inside
read all the signs
Follow
It´s okay to feel down
and just remember
that nothing´s made to last
I know you´re sad
That too will pass, that too will pass
That too will pass
That too will pass
You’ll recall all that
Till one day
You too will pass.

My flower, withered between pages 2&3 [ Песенник ]

Follow Left Hand Path • Remember, not the hand, that wrote it • Think of me long enough to make a memory

Комментарии:

О-20

06-12-2011 22:17

Дневник • Хочухи • Профиль

Whore for a cold world

Pidä kädestä

Kaksi maata on niin erilaista,
Toinen valosta veistetty on.
Toisen niityille päivä ei paista,
On sen huoneissa yö loputon.

Niiden välistä käy joki musta,
Syvä niinkuin on äärettömyys.
Siihen tuntenut oon kaipausta,
Kun on sielua kalvanut syys.

Ja nyt äärellä sillan, heikon ja hauraan,
Pyydän sua auttamaan.

Pidä kädestä kiinni, jos jalkani horjuu.
Kanna, kun korteni maahan sortuu.
Varjoista valoihin lentää anna,
Siipien suojassa kanna.
Sillä heikko on henkeni, onnen orja,
Temppeli sillä vain hento, sorja.
Kanssani kuljethan poikki tän sillan,
Aamun ja viimeisen illan?

Mä nään eessäni kastuneet laudat,
Osa niistä jo katkennut pois.
Joen kuohuissa kuolleiden haudat,
Niiden luonako paikkani ois?

Silmät suljen, en katsoa saata,
Kun ei rannalle toiselle näy.
Eikä jalkojen alla oo maata,
Minun askeleet orpoina käy.

Ja nyt välissä synkän taivaan ja virran
Pyydän sua auttamaan.

Pidä kädestä kiinni, jos jalkani horjuu.
Kanna, kun korteni maahan sortuu.
Varjoista valoihin lentää anna,
Siipien suojassa kanna.
Sillä heikko on henkeni, onnen orja,
Temppeli sillä vain hento, sorja.
Kanssani kuljethan poikki tän sillan,
Aamun ja viimeisen illan?

Ja kun silta se tuulessa keinui,
Olin valmis jo luovuttamaan.
Tunsin, kuinka sun sormesi tarttui
Käsivarteeni voimattomaan.

Ja kun köydet mun sillan alta pois sortuu,
Päästänyt et silloinkaan.

Pidä kädestä kiinni, jos jalkani horjuu.
Kanna, kun korteni maahan sortuu.
Varjoista valoihin lentää anna,
Siipien suojassa kanna.
Sillä heikko on henkeni, onnen orja,
Temppeli sillä vain hento, sorja.
Kanssani kuljethan poikki tän sillan,
Aamun ja viimeisen illan?

Pidä kädestä kiinni,
Kädestä kiinni.
Pidä kädestä kiinni.

Follow Left Hand Path

закладки:

цитатник:

дневник:

хочухи:

местожительство: